Julkinen liikenne on iso tekijä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Niin sanottu puhtaiden ajoneuvojen direktiivi (Clean Vehicle Directive, CVD), velvoittaa kuntia korvaamaan polttomoottoriautoja täyssähköautoilla tai hybrideillä. EU ohjaa julkisia hankintoja kohti puhtaita ajoneuvoja ja vuoden 2025 loppuun mennessä linja-autoista 41 % tulee olla puhtaita ja vuoden 2025 jälkeen 59 prosenttia. Linja-autojen hankinnoissa puolet hankintatavoitteesta tulee täyttää täyssähköbusseilla.
Espoossa otettiin iso askel
HSL kilpailutti Espoon Leppävaaran bussiliikenteen ja edellytti liikennöitsijöiltä vähintään viittä sähköbussia kilpailutuksen kohteena oleville linjoille. Pohjola Liikenne päätti tarjota yhteensä 30 isolla akulla varustettua kiinalaista sähköbussia ja pääsi päätöksenteon jälkeen aloittamaan liikennöinnin 12.8.2019.
Mittava kalusto edellyttää kattavaa ja toimivaa latausinfraa. Plugitin tekemä sopimus HSL:n kanssa Leppävaaran terminaalin latauspalvelun toimittamisesta mahdollisti palvelun laajentamisen koskemaan koko sähköbussilaivuetta.
Yutong-merkkiset bussit ladataan öisin varikolla kaapelilla ja täydennyslataus suoritetaan päivällä kaapelilatauspisteillä Leppävaarassa tauotuksen tai vuoronvaihdon yhteydessä. Täydellä akulla pääsee ajamaan 200-300 kilometriä. Lisäksi Leppävaaran liikenteessä on viisi VDL:n pikaladattavaa pantografibussia. Kun kaapelilataus kestää tyypillisesti puoli tuntia tai kauemmin, pikalatauspisteessä bussin katolla oleva pantografi nousee ylös latauslaitteeseen vain muutamaksi minuutiksi. Pantografin kautta saatava huipputeho on 350 kilowattia, kun taas kaapelilatauksessa tehoa irtoaa enimmillään 150 kilowattia.
Suomessa sähköinen joukkoliikenne on melko uusi asia muutamia pilottiprojekteja lukuun ottamatta, mutta muualla maailmassa, kuten Kiinassa sähköbussit ovat jo arkipäivää, ja maa on maailman selvä ykkönen sekä sähköbussien käyttäjänä että valmistajana. Kalusto on todettu käytössä toimivaksi ja Kiinan matkustajamäärillä ongelmat johtaisivat melkoiseen liikennekaaokseen.
Missä kaikki mahtuvat lataamaan?
Pääkaupunkiseudulla sähköbussit yleistyvät kovaa vauhtia ja Tampereen sekä Turun kaupunkikuvaan on ilmestynyt muutamia ladattavia malleja. Muissa isoissa kaupungeissa tilanteeseen heräillään vähitellen ja pohditaan vaihtoehtoja asetettujen päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Myös kaupunkien omat hiilineutraaliustavoitteet tukevat sähköisten ajoneuvojen hankintaa.
Tilanteesta tekee mielenkiintoisen se, että olemme uuden tyyppisen tilanteen edessä. Kaluston lisäksi joukkoliikenteessä joudutaan pohtimaan toimivaa mallia energiahuollon eli perinteisen tankkaamisen korvaajaksi ilman, että käyttövarmuudesta tingitään. Lataus voi tapahtua liikennöitsijän varikolla tai kaupunkiympäristössä kuten HSL päätyi toteuttamaan Leppävaarassa. Joka tapauksessa kyse on teknologiasta ja sen käyttövarmuudesta, sillä joukkoliikenteen tulee toimia ja pysyä aikataulussa.
Voisiko ratkaisu löytyä keskitetyistä ratkaisuista? Tätä tukee myös se huomion arvoinen seikka, että kuntien julkiseen liikenteeseen lasketaan kuuluvaksi myös erityiskuljetukset, jotka hoidetaan pääasiassa busseja pienemmillä takseilla. Direktiivin myötä sähköautot yleistyvät myös näissä kuljetusmuodoissa, mutta yhdellä tai kahdella autolla operoivan kuljetusyrittäjän ei kuitenkaan kannata investoida latausinfraan. Jossakin sähköauton lataus pitää suorittaa ja jos halutaan pitää kuluttajille tarkoitetut latauspaikat vapaana takseista, tarvitaan lisää julkiselle- ja ammattiliikenteelle tarkoitettua latausinfraa.
Heräsikö kysymyksiä? Haluatko kuulla lisää julkisen liikenteen latausratkaisuista?
Jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä!
